Ihan pakko oli aloittaa ikkunoiden pesu, kun ei enää niistä viitsinyt ulos katsella.  Olivat aivan  hirveet, kun aurinko niistä tillotti sisälle. Pesin vain kolme ikkunaa,  potaikkoikkunat ja kodinhoitohuoneesta. Nyt ovat taas kirkkaat, vaihdoin samalla verhot. Vielä olisi pestävä yläkerran ikkunoita 4 ja alakerrasta 8 ikkunaa, mutta tänään en enää pese.

Siinä samalla pyöritin pyykkiä.  Sillä aikaa, kun olin eka koneellisen pyykkejä viemässä ulos naruille, oli tämä pikku apulaiseni tunkenut itsensä pyykkikoneeseen. Arvatkaa naurattiko, äkkiä kameraa hakemaan. Oli niin huvittavaa, pakko oli napsasta kuva. Jatkossa on tarkistettava onko koneessa kisuli, ettei vaan mene pyykkien mukana pesuun. Kisulit ovat meidän lapsukaisia, pörräävät aina kintereillä teinpä mitä hyvänsä.  

Onneksi mieheni laittoi ruoan, keitti jauhelihakeittoa. Olikin valtava nälkä ja tuli ahmittua keittoa kaks lautasellista. NAM..... ja nyt on ihan ähky olo.