Ensiksikin koko viikolla oli kaksi melkein sateetonta päivää . Muuten onkin losottanut vettä joka päivä taivaan täydeltä. No se siitä.

Tiistaina hemmottelin itseäni kampaajalla. Tukkaa vähän leikattiin muotoonsa, värjättiin lämpimällä ruskean sävyllä ja siihen tuli myös tumman punertavia raitoja. Piristää kummasti.

Perjantaina olikin sitten tuttavan hautajaiset täällä. Sattuikin osuvasti silloin koko päiväksi aurinkoinen lämmin sää. Hautajaiset olivat kauniit. Niitä vietettiin lähiomaisten kesken, noin reilu kolekymmentä henkeä. Muistotilaisuus oli vainajan lapsuudenkodissa. Paikalla siellä oli myös kanttori ja pappi.  Ihania lauluesityksiä ja muuta.

Lauantaina olikin systerin kanssa treffit Kuopiossa. Etsimme juhlatamineita itsellemme keskustan liikkeistä.  Monen monta liikettä kavimme läpi ja menijhän siinä useampi tuntikin. Mutta.... mutta..... niinhän  siinä vain kävi, että itselleni en löytänyt mieleisiä tai muuten vaan "sopivaa" juttua. Tuumasinkin, että taidan käväistä omassa vaatehuoneessani seuraavaksi katsastamassa juhlatamineet. Heh!

No ihan tyhjin käsin en kuitenkaan kaupasta lähtenyt, sillä köysin mieleiseni kengät.  Koska näiden pitää käydä hameen tai mekon kanssa, piti ottaa kesäiset ja niissä on korkeat korot. Päätinkin ottaa kerralla kahdet kengät valkoset ja mustat. Hintakaan ei päätä huimannut. Ja tietysti koruja, kaikki mikä kiiltää, viehättää. Ai niin ostinhan minä ihanan puseron ihan työpuseroksi. Aivan pienet hihat, kukikas, trikkoota, väritykseltään tummahko. Sopii niin farkkujen kuin muidenkin juttujen kanssa.

Mieheni saikin kierrellä omilla asioillaan. Pikkusen enemmän sai tuhlattua rahaa. Nääs meillä viime sunnuntaina ihan yks kaks oli telkkari alkanut livertää kuin lintu,  sitten olikin jo ruvennut käryämään ja kokonaan pimennyt. Itse olin silloin ulkona, kun tämä oli sattunut. Ihmettelin vain, miksi telkkaria ulos tuodaan. Ei ollut kuin 9 v vanha. Oisko taas ukkosen tuhoja, nimittäin ei mennyt kauaakaan kun ukkonen alkoi rytistä melko rajusti. No viikko oltiin ilman töllöä. Minuapa se ei juuri haitannut, mutta mieheni heti sanoi, että mistä minä nyt katson Sydämen asialla sarjan.

No nyt taas on telkkari. Oli ostanut Sony teräväpiirto taulutv:n 32 tuumaisen, jossa myös conax kortinlukija.  Eikä tartte enää erillistä kaapelitv digiboxia. (Hyvä vaan, ei pyöri liikoja johtoja siivouksen edessä ). Kuva on erittäin hyvä ja teksti isoa.  Jospa nyt kestäisi.

Tänään toinen tytöistämme täytti 30 v ja kävimme hänen synttärikahveilla.

Melkein joka ilta olen yrittänyt pistellä ristipistoja ja vasta puolenyön tietämissä selvinnyt nykkumaan. Joka aamu ollut yhtä vaikeaa ylösnousu, yöunet jäävät liian vähiin.  No ketä voi syyttää kuin itseä.

Mutta nyt enää viitenä aamuna lähdettävä töihin ja sitten ALKAA LOMA. IIK..... IHANAA!